Paha Koulu

1

Osaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä

Opettajan osaaminen ja motivaatio ovat keskeisimmät aikuisten toiminnasta lähtevät seikat, kun halutaan puuttua koulukiusaamiseen. Miksi kiusaamista ei saada vähenemään? Miksi oppilaat kertovat toistuvasti, etteivät opettajat puutu. Koulu ei ole yksin vastuussa, mutta opettajat voivat vaikuttaa asiaan paljon, usein enemmän kuin kukaan muu.Katson asiaa kaunistelematta opettajan näkökulmasta, itse koulukiusaamisasiassa hovioikeutta myöten ”syytettynä” olleena.

Kaikki opettajat eivät havaitse kiusaamista. Se ei kuitenkaan vapauta opettajaa vastuusta. Työrauhan turvaaminen kaikille oppilaille on opettajan tehtävä. Opettaja, joka ei huomaa oppilaiden välistä kiusaamista on tältä osin ammattitaidoton. Samoin on opettaja, joka ei tiedä, miten kiusaamiseen puututaan. Tuollaisten opettajan on hankittava itselleen lisää tietoa kiusaamisesta, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Koulutusta on tarjottava ja työnantajan on vaadittava siihen osallistumista.

Ammattitaidottomuutta vakavampi ongelma on kyseessä, jos opettajalla ei ole motivaatiota puuttua kiusaamiseen. Vaikka se on ehkä harvinaisempaa, se on kuitenkin aivan liian yleistä. Motivaation puute voi johtua monista eri syistä ja useimmin se ei ole täysin tiedostettua. Kiusaamiseen puuttuminen on vain niin rasittavaa ja vaativaa, että opettaja ”kääntää päänsä” niin kuin ei huomaisikaan. Tai oikeammin, ei huomaa. Siitä ei voi oikein jäädä kiinnikään, eikä siten vastuuseen. Oikeasti kyse on virkatehtävien laiminlyönnistä.

Erityisesti mieltäni hämmästyttää se, että kiusaaminen on suuruusluokaltaan kaksi kertaa yleisempää luokanopettajavetoisissa alakouluissa. Luokanopettajavetoisuuttahan on perusteltu sillä, että opettajan oppilaantuntemus yhdistettynä kasvatustieteiden maisterin opintoihin antaa pienille koululaisille turvallisen kasvuympäristön. Tilannehan on juuri päinvastoin! Eikö luokanopettaja pysty havaitsemaan oppilaiden pahaa oloa tai oppilaiden välisiä sosiaalisia kuvioita? Miten hän voi sokeutua tällaiselle? Vai eikö hän välitä? Luokanopettajat ja alakoulut ovat epäonnistuneet tässä karkeasti.

Olen aina vieroksunut –ismeja. Tarkoitan tällä uskonnon kaltaiseksi muotoutuvia yleistyksiä toimintatavoissa. Meillä ihmisillä on kuitenkin tapa yrittää löytää malli, jota toteuttamalla täytämme velvollisuutemme – ja pesemme kätemme: ”Olen tehnyt ohjeiden mukaan.” Kun puhutaan koulukiusaamisesta, -ismiksi on muotoutunut Kiva –koulu toiminnaksi kutsuttu toimintamalli. Sen myötä kouluille on luotu organisaatiokaavioita siitä, miten kiusaamista pyritään havainnoimaan ja miten toimitaan, kun kiusaamista havaitaan. Kaaviosta on vain pitkä matka elävään elämään, jos toimintamallin myötä puuttuminen ”ulkoistetaan” Kiva –tiimeille ja oikea aikuisuus unohdetaan.

Jorma Kuistio
KM, luokan- ja erityisluokanopettaja, ex-rehtori (11 v.)
huostaanotettujen nuorten opettaja

admin1 • 2014-11-01


Previous Post

Next Post

Comments

  1. Susanna 2014-11-06 - 23:28 Reply

    Koulun aikuiset ovat vastuussa koulussa tapahtuvasta. Aikuisten on luotava lapsille turvallinen ympäristö. Aikuisten on oltava aikuisia. Aikuisuutta ja vastuuta ei voi ulkoistaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista / Pakollisissa kentissä on * merkki

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>