Paha Koulu

12

Miksi Paha Koulu (osa 1)

Paha Koulu- sivuston idea nousi siitä, että koimme koulukiusaamisesta käytävän sekä koulutason että valtakunnallisen keskustelun turhauttavaksi ja monilta osin epäonnistuneeksi. Näemme erittäin rationaalisia perusteita sille, että ajattelun suuntaa pitäisi muuttaa ja sitä kautta etsiä selvästi tehokkaampia työkaluja ongelman käsittelyyn.

Koulukiusaamiskeskustelu ja KiVa Koulu pyörivät paikallaan ja lämpiävät vain sisäänpäin. Kiusaamisen jatkuva laajeneminen ilmiönä kertoo surullisesti siitä, että elämä on toisaalla.

Esittelen ensimmäisiä pääkohtia:

-Ilmiön yliyksinkertaistaminen eli yritys puristaa nuoret, heidän käyttäytymisensä ja persoonansa liian keskimääräisiin ja samalla stereotypisiin malleihin. Ei maailmanrauhaa saavuteta käymällä rauhattomissa maissa sanomassa, että älkää vahvat kaverit viitsikö ampua noita heikompia.

Lue lisäksi:

http://pahakoulu.fi/2015/03/08/wicked-problem/

-Asennekasvatuksen (”puolusta kiusattua”) paradoksi. Yhteisössä suosittu ja statukseltaan korkealla oleva henkilö edustaa massan mielipidettä ja yleisesti hyväksyttyä mallia olla ja toimia. Jos hän olisi eri mieltä kuin massa, hän ei olisi suosittu.

On kaunis ajatus, että ryhmän suosituin voisi ohjailla massaa esim. puolustamalla kiusattua. Todellisuudessa tästä vain seuraa se, että suosittu putoaa epäsuosittuihin ja hänen paikalleen nostetaan joku toinen, joka on samaa mieltä kuin massa.

On toinen kaunis ajatus, että epäsuositut voisivat puolustaa kiusattua. Todellisuudessa epäsuosittujen mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta.

On kolmas kaunis ajatus, että keskimassan edustaja voisi lähteä puolustamaan kiusattua. Todellisuudessa hän silloin putoaisi epäsuosittuihin eikä ketään enää kiinnostaisi mitä mieltä hän on (ks.edelliset kohdat).

Aiheesta lisää:

http://pahakoulu.fi/2014/11/21/kiusaamismyytit-palasiksi/

-Liika puhuminen ja sovittelu. Kiusaamisessa on kysymys niin vakavasta ihmisoikeusloukkauksesta, että esimerkiksi keskustelut, syiden ja seurausten analysointi eivät ole riittävän tuloksellisia kasvatuksellisia keinoja.

Esimerkiksi myöhästelyjä ei pyritä koulussa vähentämään sillä, pidettäisiin luokan yhteisiä tunteja keskustellen siitä, miten myöhästymällä aiheuttaa haittaa omalle ja muiden oppimiselle. Asia on kaikille kutakuinkin itsestäänselvä. Ollaan siirrytty jo seuraavaan vaiheeseen, eli myöhästelyistä on selkeä, konkreettinen seuraus. Esimerkiksi jälki-istunto kolmen myöhästymisen jälkeen.

Ei ole kasvatuksellisesti järkevää, että kiusaamisen seuraamus on ensisijaisesti keskustelu ja sitten mahdollisesti jälki-istunto. On naiivia ajatella, että olisi olemassa kiusaaja, joka ei ennen keskustelua tiennyt kiusaamisen olevan väärin. Lisäksi koulu tällöin viestii oppilaille, että kiusaaminen on hieman pienempi rike kuin myöhästyminen.

Tätä aihetta käsitellään myös artikkelissa:

http://pahakoulu.fi/2014/11/16/joko-ymmarretaan-tarpeeksi/

admin2 • 2015-04-12


Previous Post

Next Post

Comments

  1. Samuli 2015-04-16 - 11:34 Reply

    Hei,

    Ensin kiitos hyvästä ja tärkeästä sivustosta, jolla käsitellään tärkeää aihetta.
    Aihe on mielenkiintoinen ja haluaisin tietää siitä lisää syvällisesti.

    Kysymykseni kuuluu: Mille tutkimukselle perustatte väitteenne, että rangaistusten koventaminen on oikea tapa lopettaa ja ehkäistä koulukiusaamista?

    Pyydän liittämään vaikka linkin tälläiseen tutkimukseen.
    Iso kiitos! :)

  2. Kysyjä 2015-04-16 - 16:25 Reply

    …ja toisena kysymyksenä: mihin tämä väite perustuu?

    ”Koulukiusaamiskeskustelu ja KiVa Koulu pyörivät paikallaan ja lämpiävät vain sisäänpäin. Kiusaamisen jatkuva laajeneminen ilmiönä kertoo surullisesti siitä, että elämä on toisaalla.”

    KiVa Koulun vaikuttavuustutkimusten mukaan kiusaaminen on ohjelman käyttöönoton myötä vähentynyt usean prosenttiyksikön: http://goo.gl/VLCjCg

  3. admin2 2015-04-16 - 18:09 Reply

    KiVa Koulun vaikuttavuustutkimus on KiVa Koulu- menetelmän tekijöiden itsensä toteuttama. Riippumattomia ja puolueettomia tutkimuksia aiheesta ei ole.

  4. Äiti Espoosta 2015-04-16 - 21:25 Reply

    Nimimerkki ”Samuli” kysyy ”Mille tutkimukselle perustatte väitteenne, että rangaistusten koventaminen on oikea tapa lopettaa ja ehkäistä koulukiusaamista?” En osaa kertoa tutkimustietoa, mutta kokemukseni voin kertoa. Espoossa, ns. eliittikoulussa, kiusattiin lastani niin kovasti (näiden jatkuvien tekojen kohde hän oli: huhut, syrjintä, solvaukset, varkaudet, potkiminenm töniminen, joukkopahoinpitelyt vastaan yksi), että hänen koulunkäyntinsä vaikeutui ja lopulta loppui. Koulu puuttui kiusaajien toimintaan keskusteluilla, haastatteluilla ja ilmeisesti ottamalla yhteyttä muutaman (mutta vain muutaman, vaikka kiusaajia oli kymmeniä, jos ei satoja) kiusaajan vanhempiin. Lisäksi luokanvalvoja leikitytti luokkaa pari kertaa leikeillä, joiden tarkoitus oli opettaa yläkouluikäisille, että koulukiusaaminen on väärin. Kiusaajat suhtautuivat leikkeihin ylimielisesti sekä häpäisemällä niin opettajan kuin kiusatun lapsenikin. Koulu siis yritti puuttua kiusaamiseen, mutta keinot olivat pehmeitä ja perustuivat olettamukseen, että 13-15-vuotiaat kiusaajat ovat hyväntahtoisia.

    Myös kiusattu lapseni sai samat seuraamukset: jatkuvia keskusteluja, kuulusteluja ja haastatteluja. Koska lastani kiusasi jatkuvasti joku, hän oli suurimman osan koulupäivistä rehtorin, kuraattorin, koulupsykologin, erityisopettajan tai jonkun muun koulun edustajan määräämänä selvittelemässä tilanteita – siis poissa opetuksesta. Niinpä lapseni jäi koulutehtävissä jälkeen. Koulussa ei myöskään sisäisesti viestitty asioita niin, että kaikki opettajat olisivat tienneet, mitä tapahtui. Lapseni Wilma täyttyi opettajien merkinnöistä ”poissa tunnilta”, ”poissa taas”, ”jos ei palauta esseetä HETI, tulee hylätty”, ”ei voi antaa arvosanaa”, ”missä X taas oli”, ”kotiin tiedoksi että koulussa pitää olla paikalla”, ”ei osaa mitään”, ”läksyt taas tekemättä”, ”voisitteko siellä kotona opetella läksyjen tekemistä”, ”taas kärhämää”, ”huusi tunnilla pää punaisena” jne jne jne. Koska lapseni kuitenkin pääsääntöisesti meni kouluun ja oli päivät koulussa, ei tällainen viestittely auttanut yhtään. Lapseni on lähtökohtaisesti hyvätasoinen oppilas, älykäs ja normaalin ahkerakin. Lapseni ei koskaan myöskään valehdellut minulle, vaan oli poissa minun luvallani silloin, kun ei uskaltanut mennä kouluun (mm. sen jälkeen kun joukko oppilaita oli potkinut hänet tuusan nuuskaksi ensin kaadettuaan hänet maahan koulun asfalttipihalle). Koska kiusaamista oli järjettömän paljon, lapseni kävi näitä aikaa vieviä keskusteluja jatkuvasti. Laskekaapa. Jos aktiivisia kiusaajia oli 70 (ehkä enemmän), lapseni kävi kaikkien kiusaajien osalta näitä keskusteluja. Yksittäinen kiusaaja taas pääsi paljon vähemmällä keskustelulla.

    Koulu asetti lapselleni aika kovia rangaistuksia ja seuraamuksia. Tehtävien tekemättömyydestä, poissaoloista ja myöhästelyistä lapselleni asetettiin seuraavia rangaistuksia: jälki-istuntoja, numeron alennuksia (esim. kokeista 9 ja 10, arvosana 5), käytösnumeron alennus, rehtorin puhutteluja.

    Kun koulu oli käynyt yli vuoden kasvatuskeskusteluja, opettajat ilmeisesti väsyivät tilanteeseen. Silloin he alkoivat yhteistyössä tehdä toimenpiteitä saadakseen siirrettyä lapseni ertyisluokalle. Eikä siinä sinänsä mitään pahaa olisi, jos Espoon kaupunki olisi voinut järjestää hänelle sellaiset erityisluokan, jossa opiskellaan normaalia tahtia ja jonka oppilaat ovat motivoituneita opiskelemaan, kuten lapseni. Sellaista ei ole, vaan erityisluokilla on pääsääntöisesti oppilaita, joilla on käytöshäiriöitä, neurologisia häiriöitä tai oppimisvaikeuksia. Mielestäni sellainen erityisluokka ei olisi ollut kiusatulle lapselleni hyväksi. Koulu käytti törkeästi lastani vastaan esim. Wilma-merkintöjä, jotka johtuivat siitä, että koulu oli määrännyt lapseni osallistumaan oppituntien aikana tapahtuviin kiusaamisten selvittämisiin. Jne jne.

    Lapseni terveys romahti. Vaihdoimme hänet toisen kunnan alueella sijaitsevaan kouluun, jonne kuskasimme hänet 1,5 v joka aamu vaikeiden kulkuyhteyksien takia. Espoon kaupunki, tai mikään muukaan taho, ei osallistunut koulun vaihdosta aiheutuneisiin matkakuluihin.

    Olisikohan kiusaaminen loppunut, jos koulu olisi puuttunut kiusaajien toimintaan yhtä rivakasti kuin se puuttui koulukiusatun lapseni käyttäytymiseen? Todennäköisesti espoolaiskiusaajien korkeasti koulutetut ja asemastaan tarkat vanhemmat olisivat hyvin nopeasti laittaneet lapsensa ruotuun, jos koulu olisi tarjonnut kiusaajille samoja ratkaisuja kuin kiusatullekin: käytöksen ja mikesi oppiaidenkin arvosanan radikaali alennus, siirto erityisluokalle opettelemaan normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.

  5. Delle 2015-04-16 - 21:36 Reply

    Jos Kiva-koulu toimisi niin hyvin kun sanotaan, niin kiusaamista olisi huomattavasti vähemmän. Mutta kiusaaminen on vähentynnyt vain paperilla, sillä Kiva-koulu hoitaa asiat paperilla. Kättä päälle ja anteeksipyyntö – ja seuraavalla välkällä kiusaaminen taas jatkuu. Miksi kouluhyvinvointi-kyselyn mukaan kiusaamista sitten on paljon enemmän kuin Kiva-koulun mukaan? Oppilaat eivät ota Kiva-koulua vakavasti koska ovat huomanneet että se on pelkkää feikkiä, eivätkä diksi täytä kyselyitä kunnolla. Oppilaat ja vanhemmat ovat pettyneitä sen toimimattomuuteen!

  6. admin2 2015-04-16 - 23:19 Reply

    Hei

    Tätä olen odottanut jo kaksi vuotta, että joku nostaisi kissan pöydälle.
    Kerrankin puhutaan asiaa esim Kiva projektista joka on pystyyn kuollut torso ollut jo pitkään.
    Mutta kuka romuttaisi koulujärjestelmän ja opettajien oppilaisiin kohdistuvan kiusaamisen?
    Liian pitkään on annettu historian toistaa itseään liian monen lapsen on annettu itkeä yksin.
    Pelkoon perustuva järjestelmä kouluissa olisi saatava kitkettyä pois ja tilalle avoin keskustelu vanhempien kanssa. Me aikuiset oikeasti pelkäämme sanoa oikeita asioita koulusta, koska meidät leimataan ja tätä kautta lapsemme kärsii koulussa opetajien mielivallasta.
    Me aikuiset tehdään oikeasti jotain asian eteen eikä anneta koulun vuodesta toiseen lakaista asiaa maton alle!

    -Kari Juhani-

  7. admin2 2015-04-16 - 23:21 Reply

    Loistavan asian puolesta. Vilpitön kiitos teille!

    -Isä-

  8. admin2 2015-04-16 - 23:22 Reply

    Yhdyn täysin” Kari Juhanin” ja ”Isän” kommentteihin.

    Kiva-koulun taakse on niin hyvä piiloutua ja jo siihen kuuluminen tuntuu poistavan koko kiusaamisen. Sitten jos puututaan niin ”parannustoimenpiteet” saattavatkin yllättäen kohdistua kiusattuun. Ja kiusaajat porskuttaa entistä röyhkeämmin eteenpäin uuden uhrin valokointiin. Erittäin rohkea ja neuvokas on tämän sivuston perustaja.

    -Eeva-

  9. admin2 2015-04-16 - 23:32 Reply

    • admin2 2015-04-16 - 23:33 Reply

      Tuolla aiemmin jo linkattiin samaa. Toivoisimme riippumattoman tahon tekemiä tutkimuksia KiVa Koulu-menetelmän vaikuttavuudesta.

  10. Samuli 2015-04-18 - 15:45 Reply

    Arvoisat ylläpitäjät, sekä Äidille Espooseen.

    Aihe on hyvin tärkeä, ja kiusaaminen pitää saada loppumaan.
    Kaikesta keskustelusta huolimatta ylläpito, tai kukaan muukaan taho, ei ole osoittanut mitään luotettavaa tutkimusta, joka tukisi väitettä että rangaistusten koventaminen ennaltaehkäisisi kiusaamista.

    Toivon riippumatonta tutkimustulosta kovennettujen rangaistusten vaikutuksesta, kuten ylläpitokin tuossa yläpuolella toivoo KiVa Koulu-projektista.

    Itse en tunne koko projektia, eikä projektin nimi ole minulle tärkeä.
    Entisenä koulukiusattuna toivon vain, että kiusaaminen saadaan loppumaan.

    Pelkään kuitenkin pahoin, että ajatus kiusaamisen lopettamisesta rangaistuksia koventamalla, on vain kostonhimoinen reflektio kiusaajaa kohtaan. (silmä silmästä- periaate) Itse ongelmaa, eli kiusaamista, tämä ei kuitenkaan lopeta tai ennaltaehkäise.

    Ilman oikeita tutkimustuloksia, tämä vaatimus rangaistusten koventamisesta on vain pelkkää mutuilua ja sanahelinää, eikä tarjoa siis mitään oikeasti uutta ennaltaehkäisyä kiusaamiseen.

    • admin2 2015-04-18 - 17:04 Reply

      Kiitos viestistäsi, Samuli. Pyydän anteeksi, ettei ylläpito ole ihan kaikkiin viesteihin ehtinyt kommentoida.

      Haluaisin vähän tarkentaa ajatuksiamme, jotka Ylen oman otsikoinnin tuloksena saattoivat hieman vääristyä. Haastateltu S-A ei missään haastattelun vaiheessa puhunut rangaistuksista vaan seuraamuksista. Hän ei myöskään vaatinut ”rangaistusten koventamista”. Kyse alunperin oli siitä, että mitä siitä seuraa, jos syyllistyt koulukiusaamiseen. Kritiikin kohteena meillä on se käytäntö, että koulusta myöhästymisen tai tehtävien laiminlyönnin seuraamukset ovat selkeämmät ja isommat kuin koulukiusaamisen. Edelleen emme puhu kostohengessä, seuraamusten pääideahan on nimenomaan vähentää ei-toivottua toimintaa.

      Kentältä tullut nuorten viesti on se, että koulukiusaamisesta toivottaisiin olevan selkeämmät ja yksiselitteisemmät seuraamukset. Kun teet näin niin silloin tapahtuu näin. Vaikka paperilla asia vaikuttaisi näin olevankin, niin käytännössä koulukiusaaminen on rikkeenä jotenkin tulkinnanvarainen. Sovitellaan ja keskustellaan kovasti. Vasta harkinnan jälkeen määrätään ehkä kurinpitotoimi (jälki-istunto), tai mahdollisesti ei määrätä.

      Kun ehdotamme selkeämpiä ja raskaampia seuraamuksia koulukiusaamiselle, kohderyhmämme on ne lapset ja nuoret, jotka ovat ihan perusfiksuja ja lähtökohtaisesti hyviä tyyppejä. He ovat jotenkin ajautuneet kiusaamaan kun siitä ei oikein seuraa mitään ja se on ihan hupaisaa ja vaikuttaa vaarattomalta. Nämä nuoret miettivät seurauksia, eli he ovat niitä, jotka jättävät sanan sanomatta tai teon tekemättä jos seuraamus on selkeästi tiedossa ja riittävän ei-toivottu (kuten ehdotuksessamme luokalle jääminen). Aina on se marginaaliryhmä, johon mikään ei tehoa, ja joka rikkoo sääntöjä vaikka mikä olisi, mutta yllättävän suuri osa kiusaajista on ihan periaatteessa ok porukkaa, vain ajattelemattomia.

      Ylläolevaa tukevaa tutkimusta ei ole vielä tehty. Sen sijaan juuri on valmistumassa esimerkiksi väitöskirjatutkimus siitä, miten sovittelu lähisuhdeväkivallassa koituu tekijän eduksi ja harvoin katkaisee väkivallan kierteen. Tekoja pahoitellaan ja sitten ne taas toistetaan. (Olen pahoillani, ettei juuri edessäni olevaa lehtijuttua löydy vielä verkosta enkä siis voi lähettää linkkiä. Editoin myöhemmin ja lisään linkin). Koulukiusaamisesta löytyy pelottavan paljon samoja elementtejä.

      Artikkelin ”Koulukiusaamisen seuraamuksia” kommenttiketjussa käydään lisää keskustelua aiheesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista / Pakollisissa kentissä on * merkki

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>